15.8. HIFK - SC Rapperswil-Jona

10 - 3 (2-2,4-1,4-0)

Numerot:

1. erä
 
Maalintekijä
Syöttäjät
0-1
SCRJ
Roger Sigg
 
0-2
SCRJ
Michael Richard
   
1-2
HIFK
Kimmo Kuhta
Aki Tuominen - Jari Kauppila
 
2-2
HIFK
Toni Mäkiaho
Marek Zidlicky
2. erä
3-2
HIFK
Lasse Pirjetä
Mika Nieminen - Aki Tuominen
 
3-3
SCRJ
Axel Heim
 
YV
4-3
HIFK
Erkki Rajamäki
Joonas Vihko - Hannes Hyvönen
 
5-3
HIFK Markku Hurme 
Jari Kauppila
 
6-3
HIFK
Martin Stepanek
Kimmo Kuhta
YV
3. erä
7-3
HIFK
Marek Zidlicky
Jaroslav Bednar
YV
8-3
HIFK
Marek Zidlicky
Lasse Pirjetä
TV
9-3
HIFK
Aki Tuominen
Hannes Hyvönen
YV
10-3
HIFK
Jaroslav Bednar
Kimmo Kuhta
 
 
 
Yleisöä: 800

 
Maalivahdit 1. erä 2. erä 3. erä Yht.
Ari Ahonen HIFK ? ? ? ?
Matthias Lauber SCRJ ? ? ? ?

Kommentit:

Maali-iloittelulla kausi vauhtiin

IFK aloitti kautensa 2000-2001 suurinumeroisella voitolla sveitsiläisestä SC Rapperswil-Jonasta. Ottelu ei todellakaan juuri jääkiekkoilullisia elämyksiä tarjonnut, kuten näin elokuussa voi odottaakin, mutta ainakin harjoitushallin pakastimeen saapuneelle yleisölle ainakin maaleja koko rahan edestä.
Viime kaudella Sveitsin pääsarjan, NLA:n, paikastaan karsimaan joutuneen Rapperswilin ja IFK:n välillä oleva materiaaliero tuli selkeämmin esiin mitä pidemmälle peli eteni. IFK:n hallinassa käynnistyneessä ottelussa sveitsiläiset pääsivät johtoon tehtyään kaksi maalia puolen minuutin sisään hieman erän puolenvälin jälkeen. Molemmat näistä syntyivät lähietäisyydeltä ja syyttävä sormi kääntyy mieluumin puolustajien kuin Ari Ahosen suuntaan. IFK kuitenkin kuittasi nämä nopeasti: ensin Kimmo Kuhta ohjasi Aki Tuomisen tulisen vedon maalin edustalta sisään. Tasoitusmaali syntyi erään ottelun komeimman yhdistelmän jälkeen: ylivoimalla kaukalon kuningas Marek Zidlicky löysi vapaana lähes maalivahti Lauberin nenän alla olleen Toni Mäkiahon, joka käänsi kiekon verkkoon. Pian tämän jälkeen nähtiin myös pientä vääntöä kun Zidlicky hermostui Michael Richardiin. Esilämmittelyä pidemmälle ei tässä kuitenkaan päästy, kakkoset molemmille.
Toisessa erässä, IFK:n pelatessa päätyyn jonne allekirjoittaneen näköyhteys oli lievästi sanoen rajoittunut, kotijoukkue meni menojaan. Maaleista vastasivat Lasse Pirjetä, sata lasissa tauotta painanut Erkki Rajamäki, Markku Hurme ja Martin Stepanek.
Viimeisessä erässä Marek Zidlickykin pääsi ylivoimalla maalien makuun peräkkäisillä osumilla, toinen näistä tuli jo viime kaudelta tutuksi tulleella lyöntilaukauksella. Marekilla, jonka itseluottamus on silminnähden kasvanut viime kaudesta,  oli läpi ottelun maalipaikkoja, mutta välillä näytti tulevan tarve tehdä maalista "liian hieno" siirtämällä kiekoa vielä avopaikassa. IFK:n yhdeksännen osuman teki viivavedollaan Aki Tuominen, tällä kertaa siis ilman ohjausta. Loppunumerot puolestaan viimeisteli läpiajosta Jaroslav Bednar, joka sijoitti kiekon kauniisti jäitän pitkin ohi sveitsiläismaalivahdin.
Kokonaisuutena täytyy sanoa että etenkin IFK:n konkarikaartilla oli syttymisvaikeuksia otteluun. Etenkin ketju Kortelainen-Pirjetä-Nieminen oli pisteistään huolimatta puolivaloilla liikenteessä. Pisteitä täytyy puolestaan antaa hyökkäyspäässä Erkki Rajamäelle, joka oli jatkuvasti pyrkimässä vastustajan iholle kiinni: vuosi USA:n yliopistosarjassa poissa SM-liigan hippakiekkolinjasta on nähtävästi tehnyt vain hyvää. Välillä tosin vauhtia tuntui olevan enemmän kuin ajatusta. Fyysisellä osastolla kunnostautui myös Toni Mäkiaho, joka parilla napakalla niitillään huudatti yleisöä.
Uusista kasvoista Jaroslav Bednar pelasi varsin pirteästi, jopa myös taklaillen muutamaan otteeseen. Paikkoja lisämaaleihinkin oli mutta sihti ei tällä kertaa natsannut. Pahimmat miinukset kuitenkin tulee siitä että Bednar on päättänyt pitää JYPissä käyttämänsä pelinumeron, #91 ja IFK-paita eivät sovi yhteen...
Petri Kokolla puolestaan takalinjoilla tuntui olevan vaikeuksia sveitsiläisten pysäyttämisessä, miestä kierrettiin turhan usein. Kokon puolustuspeli näytti perustuvan mailan sijoittamiseen kaverin kainaloon.
Patrik Hucko puolestaan hoiti hommansa eleettömästi ja pääsi muutamaan otteeseen esittämään vetoaan, joka todella lähtee kovaa ja tarkasti. Kauden aikana YV, jonka käynnistämisessä sveitsiläisiä vastaan IFK:lla oli ajoittain vaikeuksia, kutsuu varmasti.
Maalila Ari Ahosella ei juuri liikaa töitä ollut, mutta eipä juuri maalejakaan voi miehen piikkiin laittaa.
Mutta tosiaan tästä pelistä on kuitenkin aivan liian aikaista vetää mitään johtopäätöksiä kun vastuksenkin taso oli mitä oli. IFK:lla oli nippu ykköskokoonpanon miehiä katsomon puolella erinäisistä syistä: mm. Vellu Kautonen (angiina), Aki Uusikartano (jalkavamma), Pasi Nielikäinen (uniongelmat painavat edelleen, ei pysty treenaamaan). Ray Giroux oli myös seuraamassa peliä siviilit päällä, hänelle ottelun lomassa briiffaattiin perustietoja joukkuekavereistaan.
Viikonloppuna IFK osallistuu Hämeenlinnan turnaukseen jossa vastaan luistelee isäntien lisäksi Porin Ässät. Tämä lienee toimii jo vähän parempana mittarina siitä missä mennään. Mutta silti on muistettava että liigan alkuun on vielä (vai enää?) kuukausi.
 

- MT

Takaisin treenimatsilistaan