26.8.
Carl Thomas Brewer
21.10.1938 - 25.8.2001
IFK-legenda Carl Brewer menehtyi lauantaina kotonaan Torontossa 62 vuoden iässä. Kuolinsyytä ei kerrottu julkisuuteen,
mutta Brewerin tiedettiin kärsineen sydän- ja hengityselinvaivoista viime vuosina.
IFK:n historiansa ensimmäiseen mestaruuteen kaudella '68-69 pelaaja/valmentajana johtanut
Brewer toimi ehdottomasti tärkeänä arkkitehtinä seuran nostamisessa ihailluksi, ja yhtälailla
vihatuksi, suomalaisen jääkiekkoilun eturiviin, eikä vähiten joukkueeseen iskostuneen kanadalaisen
peräänantamattoman ja taistelevan pelityylin takia.
Ennen Suomeen tuloaan Brewer oli pelannut Maple Leafsien paidassa seitsemän täyttä kautta ja valittu kolme kertaa liigan tähdistöön. Kaudet
'62, '63 ja '64 päättyivät Stanley Cupin nostoon. Lisäksi vuonna '63 Brewer äänestettiin silloin kahdeksan joukkueen NHL:n toiseksi parhaaksi puolustajaksi,
Norris Trophyn mennessä Chicagon Pierre Pilotelle.
Uran Torontossa päättivät erimielisyydet George Imlachin kanssa vuonna -65. Tämän jälkeen Brewer pelasi
Kanadan maajoukkueryhmässä. MM-kisoja vuonna -67 paikanpäällä Wienissä seurannut IFK:n silloinen jääkiekkojaoksen johtaja
Göran Stubb teki turnauksen parhaaksi puolustajaksi valitulle Brewerille tarjouksen.
"Callella" oli jo tulevalle kaudelle sopimus IHL:n Muskegon Mohawksin kanssa, mutta miehet sopivat hänen tulevan IFK:hon syksyllä '68.
IHL-kaudellaan Brewer viimeisteli 68 (13+55) pistettä 63 pelissä ja hänet valittiin itseoikeutetusti liigan parhaaksi
puolustajaksi.
Brewerin kaudella '68-69 IFK voitti siis ensimmäisen mestaruutensa kuuden pisteen erolla Ilvekseen, häviten 22 kierroksen
sarjassa vain kaksi ottelua. Brewer itse teki 18 (4+14) pistettä 20 pelissä istuen 53 jäähyminuuttia.
Kuriositeettina voisi mainita että jäähykuninkaan tittelin tuolloin vei seuraavalle kaudelle punapaitoihin siirtynyt SaiPan Lalli Partinen 68 minuutilla.
Brewer itse vähätteli lehtihaastattelussa merkitystään mestaruudessa:
"Tehtäväni HIFK:ssa on ollut yllättävän helppo. Tiedän, että yleisesti luullaan
HIFK:n mestaruuden olevan suurelta osin juuri minun ansiotani. Minun merkitystä kutenkin liioitellaan.
IFK:ssa on niin hyviä pelaajia, että he voittavat kyllä mestaruuden sittenkin kun olen lähtenyt." (Kauhala - Hannula: Salakuljettajista Suomen mestareiksi, 1997)
Jälkeenpäin Brewer kertoi Suomen kautensa olleen uransa muistorikkain.
NHL:n laajettua 12 joukkueeseen, Brewer herätti kiinnostusta rapakon takana jo IFK-kautensa aikana.
Niinpä hän palasi kaudelle 1969-70 NHL-jäille Detroit Red Wingsin paidassa, jossa omien sanojensa mukaan
pelasi yhden uransa parhaista kausista. Tästä todisteena valinta NHL:n kakkos-AllStars-kentaälliseen.
Tämän jälkeen hän pelasi vielä kaksi kautta St. Louis Bluesissa lopettaen uransa NHL:n kanssa kilpailleen
WHA-liigan Toronto Torosin riveissä 36-vuotiaana.
Viiden "eläkekauden" jälkeen loppuvuodesta '79 Brewer teki vielä paluun NHL:ään
Maple Leafsien paidassa, ironisesti GM:nä toimineen "Punch" Imlachin pyynnöstä, joka aiemmin valmetajana ajoi Carlin Eurooppaan. Peli oli jo kuitenkin liian nopeaa nelikymppiselle Brewerille ja comeback jäi
vain 20 ottelun mittaiseksi (0+5). Yhteensä pelejä kuitenkin liigassa, jossa tuohon aikaan oli paljon vähemmän "työpaikkoja" kuin nykyään, kertyi 604, joissa merkittiin tilastoihin 223 (25+198) pistettä ja 1037 jäähyminuuttia.
Tuskin enää koskaan SM-liigassa tullaan näkemään vastaavat meriitit omaavaa peluria.
Uransa jälkeen Brewer oli aktiivisesti mukana oikeustaistelussa entisten NHL-pelaajien eläkerahoista
sekä entisen pelaajayhdistysjohtaja Alan Eaglesonin saamisessa oikeuden eteen petoksistaan.
Hän vieraili eläkepäivinään useasti IFK:n otteluissa, viimeisen kerran kaudella 1998-99.
Artikkeleja:
Brewerin ura numeroina (hockeydb.com)
Turning Back the Leafs-sivuston elämänkerta
Carl Brewer calls 'em as he sees 'em
16.8.
Tulevalla kaudella Petolauman kapteenin viran perii Toni Sihvoselta ansaitusti Kimmo Kuhta, apunaan Carlo Grünn sekä Aigars Cipruss. Latvialainen kantoi A:ta paidassaan myös Pelicansin kaudellaan 1999-2000.
Lähde: Snickers.fi
15.8.
IFK:n sentteriosasto vahvistuu viimeksi Florida Panthersien organisaatiossa pelanneella slovakialaisella Andrei Podkonickyllä, 23. Hänen
sopimuksensa kattaa tulevan kauden.
Nuoresta iästään huolimatta hän on pelannut viisi viimeistä kautta P-Amerikassa. Tätä ennen hän ehti
pelata kaksi kautta kotikaupunkinsa Zvolenin edustusjoukkueessa Slovakian kakkossarjassa.
Toistaiseksi viimeisellä kaudellaan kotimaassaan, '95-96, Podkonicky pelasi sekä 20-vuotiainen MM:issä kuin
18-vuotiaiden EM-kisoissakin. Slovakian ensimmäisissä A-sarjan MM-kisoissa Richard Zednikin ja Vladimir Orsaghin tähdittämässä joukkueessa hän jäi "alaikäisenä" ilman tehomerkintöjä, mutta
EM-kisoissa Andrei oli maansa paras pistemies tehden neljä pistettä (2+2) yhtä monessa ottelussa.
Seitsemänneksi sijoittuneessa joukkueessa pelasivat mm. myös Marian Hossa ja Marian Cisar.
Menestys kansainvälisissä kaukaloissa omalta osaltaan auttoi varmasti St. Louis Bluesin haaviin tarttumista seuraavan kesän varaustilaisuudessa.
Seuraavaksi kaudeki Andrei siirtyi totuttelemaan P-amerikalaiseen pelityyliin WHL-junnuliigan Portland Winter Hawksiin.
Ensimmäisellä kaudellaan Podkonicky nakutti 71 pistettä 71 ottelussa ollen joukkueensa viidenneksi tehokkain.
Jotain kuitenkin kertoo se ettei esim. joukkueen ylivoimainen pistekuningas Todd Robinson tehtaili
137 pistettä 71 pelissä, muttei hänen nimensä ole kuitenkaan kirjautunut NHL-seurojen varauskirjoista. Viime
kaudet ovat miehellä kuluneet UHL- ja WCHL-liigoissa.
Portlandin pudotuspelit Andrein avauskaudella päättyivät nopeasti kuudessa ottelussa 2-4-tappioon Prince George Cougarsille,
mutta seuraava kausi oli sitäkin suurempi menestys. Podkonicky viimeisteli runkosarjassa 74 (30+44) pistettä 64:ssä ottelussa. Hawks voitti WHL:n mestaruuden sekä Memorial Cup-turnauksen, johon
kutsutaan järjestävän joukkueen lisäksi Kanadan kolmen pääjunioriliigan (WHL, OHL ja QMJHL) mestarit. Podkonicky oli turnauksen tehokkain
pelaaja peräti 11 pisteellä (7+4) neljässä ottelussa. Itseoikeutetusti hänet valittiin myös AllStars-kentälliseen.
Kauden aikana hän edusti myös Slovakiaa Suomen voitokkaissa 20-vuotiaiden MM-kisoissa. Podkonicky
oli yhdeksänneksi sijoittuneen joukkueensa jaetusti tehokkain pelaaja (6. 3+5=8). Kahdeksan pistettä
kirjasivat myös nimiinsä Marian Hossa ja Ladislav Nagy.
Tämän jälkeen olikin edessä hyppy ammattilaisjäille. Suunnaksi tuli St. Louisin harjoitusleirin
jälkeen AHL:n Worchester IceCats. Siellä kuluikin seuraavat kaksi ja puoli kautta, pisteitä syntyi
melko tasaisesti "joka toisessa pelissä"-tahtiin.
Maisemat vaihtuivat pysyvästi joulukuussa 2000, jolloin Blues treidasi Podkonickyn Floridaan Eric Bogunieckiä vastaan.
Miamissa lyötiin käteen lähes välittömästi lentoliput Louisvilleen, joten Andrein ura sai jatkoa
AHL:n Pantherseissa.
Kauan odotettu kutsu NHL-ympyröihin koitti 13.3.2001. NHL-uran avausmaali syntyi neljännessä ottelussa
Floridan tasapelissä Montrealin Molson Centressä. Tämä jäikin hänen ainoaksi tehopisteekseen, sillä
yhteensä kuuden pelin jälkeen käsky takaisin Louisvilleen koitti. Joukkue jäi AHL:n playoffien ulkopuolelle.
Kauden jälkeen Florida ilmoitti että Podkonicky on yksi neljästä pelaajasta, joille Panthers ei tule tarjoamaan
jatkosopimusta. Niinpä hän päätti suunnistaa takaisin Eurooppaan hakemaan vauhtia uutta NHL-yritystä varten monen esimerkin rohkaisemana.
Numeroita:
Andrei Podkonicky
Hyökkääjä
Synt. 9.5.1978, Zvolen, Slovakia
183 cm / 90 kg, maila Left
St. Louisin kahdeksas varaus (yht. 196.) vuonna 1996
Kausi Joukkue Liiga O M S P J 1994-95 HKM Zvolen SVK-2 35 0 4 4 6 1995-96 HKM Zvolen SVK-2 38 18 12 30 18 18-v. MM-kisat 5 2 2 4 4 20-v. MM-kisat 6 0 0 0 0 1996-97 Portland Winter Hawks WHL 71 25 46 71 127 - playoffs 6 1 1 2 8 20-v. MM-kisat ? ? ? ? ? 1997-98 Portland Winter Hawks WHL 64 30 44 74 81 - playoffs 16 4 12 16 20 20-v. MM-kisat 6 3 5 8 27 1998-99 Worchester IceCats AHL 61 19 24 43 52 - playoffs 4 0 0 0 4 1999-00 Worchester IceCats AHL 77 16 25 41 68 - playoffs 9 2 5 7 6 2000-01 Worchester IceCats AHL 16 2 3 5 16 Florida Panthers NHL 6 1 0 1 2 Louisville Panthers AHL 41 6 16 16 31
Tällä hetkellä IFK:lla on näin ollen riveissään kuusi ulkomaalaispelaajaa. IFK:n tiedote ei maininnut kuka on lähdössä. Huhujen mukaan loukkaantumisalttiin Robert Kantorin pelit Uumajassa estäneen nivusvamman vakavuus ratkaisee sen, vaihtaako hän vai Jan Kobezda joukkuetta.
