30.1.
Henkilöstövuokrausta kalleimpien pelaajiensa osalta harrastanut SaiPan
riveihin liittyy loppukaudeksi Matias Loppi. IFK:ssa vain yhden liigaottelun ilman tilastomerkintöjä tällä kaudella pelannut Loppi on ollut "farmissa" Mestiksen KJT:ssä, jossa hän onkin joukkueen toiseksi tehokkain 23:lla (8+15)
pisteellä 27:ssä ottelussa.
Pasi Nielikäinen on palannut Hermeksen riveihin ja pelaa siellä tämän hetkisen tiedonn mukaan siellä kuun vaihteeseen.
Viikonlopun ottelussa Nivalan Metsurin hellän kosketuksen sai tuntea Diskoksen Eerikki Koivu, joka veti Nielikäisen poikittaisella mailalla selästä jäähän maalin edustalla. Hetken päästä Koivu oli puolestaan jään pinnassa, mutta tähän ei mailaa tarvittu. Nielikäiselle tilanteesta ottelurangaistus jyvästyläläisen saadessa 2+10 minuuttia selästä taklaamisesta.
Kaiken kaikkiaan huhuja ja ns. varmoja tietoja on siirtomarkkinat tällä hetkellä tavallista enemmän liikkeellä, koska tämän kauden osalta viimeinen hetki siirtoja tehdä siirtoja on torstaina kello 23.59. Kuka tulee, kuka menee, kuka tietää...
Urheiluradio Sport FM alkaa selostamaan taajuudellaan pääkaupunkiseudun liigajoukkueiden kotiotteluita. Selostajina toimivat J-P Jalo, Pentti Lindegren sekä Jani Uotila.
Ensimmäisen kerran IFK:n otteita voi kuunnella perjantain derbyssä Jokereita vastaan. Pääkaupunkiseudulla taajuus on 94,9 mHz.
25.1.

Roman Vopat on sivussa lauantain Blues-pelistä torstaina saamansa ottelurangaistuksen myötä. Hässäkät jyräämällä Juuso Riksmanin aloittanut Chris Joseph on myös yhden ottelun pelikiellossa.
Eniten Vopatin kuumenemisesta loppukahinassa saivat tuta Marco Tuokko, jonka tsekki kampesi jään pintaan sekä TPS:n kakkosmaalivahtina toiminut Fredrik Norrena, jonka riveleihin Vopat tarttui kiinni matkalla pukuhuoneeseen. Iskuja ei kuitenkaan vaihdettu.
Sanan säilä viuhui puolestaan Norrenan ja IFK:n vaihtopenkin kanssa pitkin ottelua. Myös Vopatilla riitti kerrottavaa mm. Jani Kiviharjulle.
15.1.
IFK tiedotti tehneensä loppukauden kattavan sopimuksen Ässien kanadalaishyökkäjä Sandy Mogerin, 32, kanssa.
"Moger ei ole ollut tyytyväinen omaan panokseensa Ässissä vaikka hän tilastojen valossa onkin ollut joukkueen tehokkain. Moger ei ole ollut oikein tyytyväinen ketjukavereihin ja uskoo HIFK:sta löytyvän sen tyylin pelaajia, joiden rinnalla hän pääsee paremmin esille", kommentoi Ässien toimitusjohtaja
Antti Heikkilä siirtoa Satakunnan Kansalle 16.1.
Porilaisten kultakypärää 24:llä (13+11) pisteellään 36:ssä ottelussa kantaneen Mogerin siirron syyt olivat kuitenkin tiettävästi ensisijaisesti taloudelliset. Myös muutamaa muuta Ässien kallispalkkaisinta pelaajaa on kaupiteltu muille seuroille.
Brittiläisessä Kolumbiassa syntynyt Moger oli "kotijoukkue" Vancouver Canucksin yhdeksännen kierroksen varaus kesällä 1989. Ennen ammattilaiskaukaloita Moger teki kuitenkin kanadalispelaajalle melko harvinaisen ratkaisun lähtiessään pelaamaan Yhdysvaltain yliopistosarjaa Lake Superiorin joukkueeseen kausiksi '88-92. Mainittakoon että tuossa ryhmässä oli tulevaa NHL-potentiaalia myös mm. Doug Weightin ja Jim Dowd'n muodossa.
Viimeisinä yliopistokausinaan Moger nakutti tehomerkintöjä yli piste per ottelu-tahtiin tullen valituksi viimeisenä vuonnaan CCHA:n kakkos-AllStarsin.
Fyysisyyttäkin löytyi sillä Moger voitti '90-91 liigan jäähypörssin 172:lla minuutilla.
Vuonna '92 hän teki ssopimuksen Vancouverin kanssa. Pelipaikka kuitenkin löytyi vain farmista, AHL:n Hamilton Canucksien riveistä seuraavaksi kahdeksi kaudeksi. Etenkin jälkimmäistä näistä vaikutti vielä olkapäävamma, jonka vuoksi Sandy pelasi vain 29 peliä.
Kesällä '94 Moger teki vapaana agenttina sopimuksen Boston Bruinsien kanssa. Ensimmäinen kausi sujui pitkälle AHL:n Providencen paidassa, ennenkuin maaliskuussa tuli kutsu ykkösmiehistöön. Viikon päästä tästä Sandy pamautti ensimmäisen NHL-maalinsa Nassau Veterans' Memorial Colliseumilla Islandersien verkkoon.
Seuraavalla kaudella Moger kirjoitti heti kärkeen nimensä historian kirjoihin. Hän teki Bostonin kauden avausmaalin, joka myös oli Bostonin uuden kotihallin FleetCenterin ensimmäinen maali. Kuin sattumalta jälleen vastaanottavana osapuolena oli New York Islanders. Uransa ehjimmällä NHL-kaudella Moger teki 29 pistettä 80 ottelussa. Hän 15:sta maalista kuusi oli ottelun voittomaaleja, joilla hän oli Bruinsien ykkönen tällä saralla.
Jos hän avasi Bostonin maalihanat, hän myös sulki tehden joukkueensa viimeisen maalin sarjan viidennessä ottelussa Floridan pudottaessa Bruinsien playoffien ensimmäisellä kierroksella.
Kausi '96-97 olikin jälleen lukuisten loukkaantumisten pilaama, näistä pahimpana joulukuussa '96 sattunut kyynärpäävamma. Pelejä NHL:ssä kertyi vain 34, joissa 13 pistettä.
Loppukesästä '97 Boston treidasi Mogerin, Jozef Stümpelin ja varausoikeuden Los Angelesiin Dimitri Khristichiä ja Byron Dafoeta vastaan.
Ensimmäinen vuosi Kingseissa sujuikin kohtuullisesti, 24 pistettä 62 pelissä, mutta seuraavalla Moger joutui taas loukkaantumiskierteeseen pelaten vain 42 peliä. Näissä tehdyt vain viisi tehopistettä eivät olleet paras valtti NHL-sopimusta sorvatessa ja niin Mogerin seuraavan kahden kauden työpaikka löytyikin silloisen IHL:n Houston Aerosista. Tuona aikana pelejä kertyi 108, joissa pisteitä 65. Tämän jälkeen olikin maiseman vaihto totaalinen Porin Isomäkeen.
Moger on isokokoinen, vahva pelaaja ja hyvä maalintekijä, joista 13 liigamaalia on osoituksena. Mainittakoon ettei kukaan IFK:ssa ole vielä päässyt edes kymmeneen osumaan. Kuten ylläoleva tiivistelmä kertoo on mies melko loukkaantumisherkkä. NHL-uraltaan hänellä on muistonaan mm. murtunut käsi, jalka sekä leuka. Hyvänä merkkinä voidaan sentään pitää sitä että tällä kaudella Patapaidoissa on jäänyt vain kolme ottelua väliin.
Alexander "Sandy" Moger
Hyökkääjä
Synt. 21.3.1969, 100 Mile House, Brittiläinen Kolumbia, Kanada
191 cm / 99 kg, maila Right
Vancouverin 7. varaus, 176. yhteensä, vuonna '89
Kausi Joukkue Liiga O M S P J 1986-87 Vernon BCJHL 13 5 4 9 10 1987-88 Yorkton SJHL 60 39 41 80 144 - playoffs 16 7 6 13 ? 1988-89 Lake Superior CCHA 31 4 6 10 28 1989-90 Lake Superior CCHA 46 17 15 32 76 1990-91 Lake Superior CCHA 45 27 21 48 172 1991-92 Lake Superior CCHA 42 26 25 51 111 1992-93 Hamilton AHL 78 23 26 49 57 1993-94 Hamilton AHL 29 9 8 17 41 1994-95 Boston NHL 18 2 6 8 6 Providence AHL 63 32 29 61 105 1995-96 Boston NHL 80 15 14 29 65 - playoffs 5 2 2 4 12 1996-97 Boston NHL 34 10 3 13 45 Providence AHL 3 0 2 2 19 1997-98 Los Angeles NHL 62 11 13 24 70 1998-99 Los Angeles NHL 42 3 2 5 26 1999-00 Houston IHL 45 13 10 23 43 - playoffs 2 1 1 2 4 2000-01 Houston IHL 63 18 24 42 58 - playoffs 7 5 0 5 2 2001-02 Ässät SML 36 13 11 24 81
Mogerin liittyminen joukkueeseen tarkoittaa lähtöpasseja Jeff Scissonsille, joka 11 ottelussa merkkautti vain kaksi maalia sekä HPK:n hylkäämälle Mike Harderille, joka on harjoitellut IFK:n mukana.
Pasi Nielikäisen kolmen ottelun ja kahden pisteen kuntoutusjakso Kokkolan Hermeksessä on tältä erää ohi, samoin kuin
Jani Honkasen ottelukohtainen vuokraaminen SaiPaan.
8.1.
Myöhään maanantai-iltana IFK tiedotti erottaneensa joukkueen
koko valmennustroikan Heikki Mäkiä, Timo Blomqvist ja Jari Kaarela.
Syyksi ilmoitettiin
tyytymättömyys joukkueen peliesitykseen ja sarjasijoitukseen,
viimeisenä niittinä lauantainen 0-7-kotitappio sarjajumbo SaiPalle
.
Valmennuksesta jatkossa kantaa vastuun viime kaudella Chicago Blackhawkseja
luotsannut Alpo Suhonen, 53. Toistaiseksi hänen apuvalmentajistaan ei
ole tiedotettu.
Suhosen ansiolista valmentajan on eräs mittavimmista suomalaisessa kiekkohistoriassa.
Vuonnä '78 hän toi Suomen maajoukkueille ensimmäisen arvoturnausvoiton
johdattamalla alle 18-vuotiaat Euroopan mestaruuteen. A-maajoukkuetta hän
valmensi vuosina '82-86 kakkosinaan nykyiset esimiehet Kimmo Heino ja Pentti
Matikainen. Maajoukkue saavutti tuona ajanjaksona MM-kisoista 7. ja 5. tilan
sekä Sarajevon olympialaisista 6.
Sveitsin B-liigan SC Zürichissa vietetyn kahden kauden jälkeen
Suhonen siirtyi rapakon toiselle puolen hypättyään AHL:n Moncton
Hawksien valmentajaksi helmikuussa '89. Seuraavalle kaudelle Ape nousi organisaatiossa
"emoseura" Winnipeg Jetsin apuvalmentajaksi.
Muutaman teatterijohtajana vietetyn vuoden jälkeen Suhonen palasi jääkiekon
pariin Jokerien valmentajaksi kaudelle '93-94. Pesti kuitenkin päättyi
potkuihin jo marraskuun lopussa '93. Kausiksi '94-96 Alpo teki paluun Sveitsin
areenoille todella tyylikkäästi, molempina kausina hän johdatti
Klotenin maan mestaruuteen.
Keväällä '97 Suhonen puolestaan jatkoi P-Amerikkalaisen kiekkoilun
parissa IHL:n Chicago Wolvesin koutsina. Playoffeissa joukkue kuitenkin tippui
ensimmäisellä kierroksella.
Edellisen kerran Suomessa Suhonen valmesi HPK:ta kaudella '97-98 tullen loppusyksystä
Kari Heikkilän tilalle. Joukkue sijottui kymmenenneksi.
Syksyllä '98 Suhonen kiinnitettiin Toronto Maple Leafsien apuvalmentajaksi.
Tämä kaksivuotisen rupeama poiki sopimuksen ensimmäisenä
eurooppalaisena NHL-päävalmentajan paikalle Chicagoon viime kaudeksi.
Apen NHL-kausi playoffien ulkopuolelle jääneiden Blackhawksien
peräsimessä päättyi seitsemän peliä ennen runkosarjan
päätöstä sydänvaivojen vuoksi.
Roman Vopat
Hyökkääjä
Synt. 21.4.1976, Litvinov, Tsekkoslovakia
192 cm / 100 kg, maila Left
St. Louisin 4. varaus, 172. yhteensä, vuonna '94
Kausi Joukkue Liiga O M S P J 1993-94 Litvinov CZE 7 0 0 0 0 1994-95 Moose Jaw WHL 72 23 20 43 141 - playoffs 10 4 1 5 28 Peoria/po IHL 6 0 2 2 2 1995-96 Moose Jaw WHL 7 0 4 4 34 Prince Albert WHL 22 15 5 20 81 - playoffs 18 9 8 17 57 St. Louis NHL 25 2 3 5 48 Worcester AHL 5 2 0 2 14 1996-97 Los Angeles NHL 29 4 5 9 60 Phoenix IHL 50 8 8 16 139 1997-98 Los Angeles NHL 25 0 3 3 55 Fredericton AHL 29 10 10 20 93 1998-99 Los Angeles NHL 3 0 0 0 6 Chicago NHL 3 0 0 0 4 Philadelphia NHL 48 0 3 3 80 1999-00 Philadelphia AHL 12 1 0 1 12 Essen DEL 44 8 15 23 171 2000-01 Pelicans SML 54 15 13 28 121 - playoffs 3 0 0 0 4 2001-02 Ilves SML 30 4 3 7 88