12.12. HIFK - Jokerit     0 - 4 (0-0,0-2,0-2)

Numerot:

 
1. erä
 
Maalintekijä
Syöttäjät
1-0
Jokerit
Yves Racine
Pasi Saarela - Otakar Janecky
YV 
2. erä
 
 
 
 2-0
Jokerit
Yves Racine
Jari Kauppila - Pasi Saarela
YV 
2-1
HIFK
Brian Rafalski
Hannu Väisänen
3. erä
 
 
 
2-2
HIFK
Brian Rafalski
Jan Caloun 
 
3-2
Jokerit
Sami Nuutinen
Jukka Tiilikainen - Jari Kauppila
 
 
 
 
Yleisöä: 13 665
 
 
Maalivahdit 1. erä 2. erä 3. erä Yht.
Markus Ketterer Jokerit 5 9 12 26
Jan Lundell HIFK 8 13 8 29
poissa 59.36 - loppuun

Kommentit:

Hyvä taistelu väsyneellä joukkueella, piste(et) harmittavan lähellä

Otteluohjelmien ihmeellisyyksistä johtuen IFK kohtasi sunnuntaina viikon neljännessä pelissään, Jokerit, jotka edellisen kerran luistelivat kaukaloon tositoimiin tiistaina häviten Espoo Bluesille. IFK:sta näki heti ottelun alussa että aikaisemmat kolme peliä, joista kaksi vieraissa, painoivat luistimissa. IFK ei juurikaan päässyt rakentelemaan omaa peliään ensimmäisessä erässä, mutta toisaalta eivät isännätkään saaneet parasta irti itsestään. Erän ainoa maali syntyi ylivoimalla Yves Racinen ampuessa viivalta lepakon ohi Jan Lundellin Tom Laaksosen ollessa jäähyaitiossa. Myös IFK oli kaksi ylivoimatilannetta, mutta niistä ei saatu oikein mitään aikaan, pelkästään kiekon pitäminen alueella tuotti vaikeuksia.
Toisesta erästä riittää puhumista. IFK sai lisättyä liikettä ja peli parani selvästi. Itse asiassa IFK:lla oli hyvä ote otteluun ja pystyi tekemään tilanteista jälleen hieman epävarmasti torjuneen Markus Kettererin maalille. Tämän vaiheen katkaisi hieman ottelun puolenvälin jälkeen peräjälkeen tulleet jäähyt. Ensin Marko Tuomainen lähti selvästä koukkaamisesta jäähylle. 45 sekuntia myöhemmin päätuomari Seppo Mäkelä tuomitsi 'Valtakunnan Sikailija'-leimaa kantavan kapteeni Jarkko Ruutun selästä taklauksesta 2+10-minuuttiselle. Minun, niin juuri, olen IFK-fani, näkemyksen mukaan taklaus osui Yves Racinen kylkeen. Rudy tuli takaviistosta, jolloin Racinella ei ollut mahdollisuutta nähdä tilannetta ja valmistautua vastaanottamaan niittiä josta kanadalaispakin räväkkä ilmalento johtui eli toisin sanoen Ruutu pääsi taklaamaan täysin 'puun takaa'. Tilanteessa kädet ja maila pysyivät alhaalla eikä pomppua käytetty tehostamaan osumaa, ainoa mistä jäähyn olisi voinut puhaltaa on ryntääminen koska vauhtia tosiaan oli. Jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä katsomalla tilanteen videolta, mutta epäilen useimpien tekevän sen vilkaisulla ottelun tilastoihin.
En tiedä paljonko Mäkelän tuomioon (10 min.) vaikutti se että Racine jäi makaamaan jään pintaan tilanteen jälkeen, mutta kas kas vihellyksen tultua oli jo luistimilla valmiina kovistelemaan Rudya. Joka tapauksessa Jokerit rankaisivat IFK 5-3-tilanteessa: juuri kun Tuomaisen jäähy päättyi illan otsikkomies Racine ampui komeasti suoraan syötöstä ylänurkkaan vieden isännät kahden maalin johtoon. IFK toipui kuitenkin melko nopeasti takaiskusta. Kaivattu kavennus saatiin erän loppupuolella kun IFK pääsi ylivoimahyökkäykseen. Hannu Väisänen teki oman ratkaisunsa ja ampui suoraan. Kettererin patjoista kimmahtaneen kiekon lusikoi maaliin hyökkäystä tukemaan noussut Brian Rafalski. Jos ensimmäinen erä oli Jokerien, toinen erä oli pelillisesti jo erittäin tasaista.
Viimeiseen erään IFK tuli paljon paremmalla sykkeellä kuin Jokerit, jotka ajoittain vaikuttivat jopa väsyneemmiltä kuin vierailijat. IFK:n ilmassa roikkunutta tasoitusta saatiin odottaa vajaat seitsemän minuuttia: Jan Caloun sai vielä kaatuessaankin toimitettua kiekon maalin edustalle, josta ylös noussut Brian Rafalski ampui kerran Kettererin suojiin, mutta onnistui nostamaan oman reboundinsa maalin kattoon. Tämä vain nosti entisestään IFK:n henkeä. Johtomaali ei ollur kaukana, mutta jäi sitten lopulta tulematta. Omat loistavat paikkansa oli mm. niin kultakypärä Calounilla kuin Toni Mäkiahollakin. Lähimmäksi pääsi Toni Sihvonen, jonka laukauksesta kumilaatta päätyi tolppaan asti. Mutta ihan kuin joukkueiden edellisessä kohtaamisessa, ratkaisut tapahtuivat aivan lopussa. Viimeisellä minuutilla pitkän kiekon jälkeisen b-pistealoituksen jokeripelaajat saivat tungettua kiekon viivalle Sami Nuutiselle, joka antoi palaa. Kiekko maaliin ja peli oli käytännössä paketissa. Lopussa IFK veti Lundellin pois maailtaan, mutta siitä ei ollut apua. Jokerit pitivät asemansa eikä kiekkoa saatu kunnolla kontrolliin hyökkäysalueella.
46 sekuntia ennen loppua syntynyt Nuutisen voittomaali oli ainoa joka voidaan laittaa Jannen piikkiin. Vedossa ei juurikaan ollut maskia. Sääli sikäli että muuten mies pelasi todella hienon ottelun esittäen monia paraatitorjuntoja. Päätuomari Seppo Mäkelällä ei ollut tänään paras päivänsä: alussa hän näytti ottavan tarkasti pois mailalla ronkkimisen, mutta linja lipsui mitä pidemmälle mentiin. Muuten ottelu oli todella siisti, kummankin joukkueen innostuessa rehtiin taklauspeliin.
Oma luku sinänsä oli tunnelma, se oli kaikkea muuta kuin kuumaan paikallismatsiin sopiva, vaikka tupa oli täynnä. Desibelitaso tuntui nousevan vaan pelikatkoilla musiikin tai Jumbotronilla heiluneen Jokeri-hahmon toimesta, joka yritti saada ihmisiä huutamaan avustettuna välillä jopa karaoke-tyylisellä JOKERIT-tekstillä. Kaikki huuto kuitenkin vaimeni silloin kuin kiekko tippui jäähän ja taustanauha pysähtyi. Meteliä ilman koneita saatiin vasta kolmannessa erässä kun Jokeri-kannattajat heräsivät vastaamaan IFK-huutoihin tasoituksen jälkeen. Pisteitä sentään siitä Areenalle, että Aake "loiskis-loiskis" Kalliala ei enää vääntelehdi videotaululla.
Ottelu oli tylystä lopusta huomatta positiivinen ottaen huomioon IFK:n ottelusuman. Edessä on ruhtinaallinen kolmen päivän pelitauko torstaihin asti jolloin viime aikoina varjojen mailla vaeltanut JYP saapuu Stadin tunnelmalliseen halliin,
- MT

Ottelun ratkaisu

- IFK:n luistelun puute sekä hätäily YV-peleissä

Illan Paras Peto:

#77 Brian Rafalski
- IFK:n molemmat maalit, luisteluvoima näkyi edelleen vaikka rankka viikko olikin tkana

SM-liigan tulokset

Takaisin menuun