Eipä mitään kovin kummoisia pelillisiä hienouksia tarjonnut
tämä IFK:n harjoituskauden ainoa kotiottelu sveitsiläistä
SC Berniä vastaan, joka viime kaudella sijoittui maansa runkosarjassa
neljänneksi, mutta tie playoffeissa päättyi jo neljännesvälieriin.
Kesäpelille tyypillisesti vauhtia oli ajoittain sen verran etteivät
pelaajien ajatukset tuntuneet pysyvän mukana, mitään varsinaisia
kunnnon kynäilyjä ei nähty.
IFK aloitti ottelun aktiivisemmin ja pääsi painamaan pelin
Bernin päätyyn, mutta varsinaisiin tekopaikkoihin ei juuri päästy.
Jotain kertoo sekin että Niklas Bäckström joutui ensimmäisen
kerran torjumaan kunnolla svetsiläislaukauksen vasta seitsemännen
peliminuutin kohdalla. Kuitenkin mitä pitemälle ensimmäinen
erä meni sitä paremmin Bern pääsi mukaan peliin
Siistissä pelissä jaettiin kuitenkin liigan saneleman nykyisen
nolla-toleranssi-linjan mukaisesti rutkasti jäähyjä ja niin
kuvaan sopikin että avausmaali syntyikin ylivoimalla IFK:n Roland
Carlssonin saatua kaksi minuuttisen taklattuaan kiekotonta miestä.
Punalampun pääsi sytyttämään lähietäisyydeltä
Lars Leuenberger, jonka laukaus löysi tiensä verkon perukoille
Niklas Bäckströmin puolittaisesta torjunnasta huolimatta.
IFK:n tasoitus syntyi kolmisen minuutin päästä avasumaalista.
Varusmiespalvelustaan suorittava Olli Ahonen survoi kiekon Renato Tosion
edestä sisään berniläispuolustuksen nukkuessa. Tähän
oppikirjamaiseen ns. räkämaaliin syöttöpiste merkittiin
oivassa vireessä olevalle Lasse Pirjetälle.
Toinen erä alkoikin kahdella nopella jäähyllä Markku
Hurmeen ja Jarno Kultasen päädyttyä vajaan minuutin välein
boksiin.
IFK selvisi ensimmäisestä kakkosesta, mutta jälkimmäisen
aikana Bernin suomalaisjuurinen ruotsalaispuolustaja Petri Liimatainen,
joka oli voittamassa maailmanmestaruutta 90-luvun alussa Tre Kronorille,
toimitti kiekon ohi Niklas Bäckströmin.
Muutaman minuutin päästä tästä IFK sai oman
etsikkoaikansa kahden miehen ylivoiman muodossa. Yskimisen
jälkeen myllytys kuitenkin tuotti tulosta Lasse Pirjetä toimittaessa
kiekon maaliin, tosin onnekkaasti berniläispakin kautta.
Lyhyeksi jääneen ottelun voittomaaliksi - ja komeimmaksi
osumaksi - jäi Jan Calounin alivoimamaali vähän ottelun
puolen välin jälkeen. Testattavana olevan Aki Tuomisen pitkä
syöttö löysi keskialueelta Pubin joka pääsi karkumatkalle
ja hoiti kiekon tyylikkäästi verkon perukoille.
Ottelu loppui yllättävästi Tom Laaksosen taklattua vaihtoaitioiden
edessä berniläispelaajaa, jonka seurauksena jää murtui
kaukalon reunasta. Erätauko aloitettiin ajassa 35.55. Kenttähenkökunta
yritti ahkerasti noin 20 minuutin ajan korjata jäätä mutta
tuloksetta. Jäätä kävivät kokeilemassa tuomaristo,
Bernin joukkueenjohto kuin IFK:n Mika Kortelainenkin todeten ottelun jatkon
mahdottomaksi.
Harjoitushallin täydelle yleisölle kuitenkin annettiin vastinetta
rahoilleen joukkueiden ampuessa vielä rankkarikisan (10 laukojaa/joukkue).
Tämä meni IFK:lle maalein 5-2. Onnistujina olivat Jan Caloun,
Luciano Borsato, Olli Ahonen, Tom Laaksonen sekä Bernin kanukit Jackson
Penney ja NHL-kokemustakin omaava Dave McLlwain. Harjoitushallin surkeasta
jäästä johtuen rankkarikisassa kaikki harhautusyritykset
olivat tuomittuja epäonnistumiseen, kiekot päätyivät
maaliin vain suorista vedoista.
Touhu ei ollut turhan vakavaakaan kun kisa ei vaikuttanut ottelunlopputulokseen:
IFK:n toiseksi viimenen laukoja Kölli Kortelainen hämäsi
Tosiota heittämällä toisen hanskansa ilmaan lähestyessään
maalia; tämä ei kuitenkaan kokeneeseen sveitsiläisveskaan
tepsinyt. Viimeinen laukoja Tom Laaksonen nostatti desibelit hajoitushallissa
illan huippulukemiin. Harvoin läpiajoissa nähty insinööri
teki uusinnan viime kauden EHL-pudotuspelistä Jokereita vastaan: napakka
laukaus alanurkkaan sinetöi rankkarikisan loppunumerot.
Yksilöistä IFK:sta vakuuttivat vahvasti puurtanut sekä
myös hyvin taklauspaikkoja hakenut Lasse Pirjetä, jäällä
urakoinut Oscar Ackeström sekä hurjassa vedossa oleva Jan Caloun,
vaikka aloittikin ottelun laiskahkosti. Suurimmat puutteet IFK:lla oli
YV-pelissä, jonka käynnistäminen oli ajoittain täyttä
tervanjuontia lukuisista tilaisuuksista huolimatta.
Puolustajista Roland Carlsson ja Marski Cupissa loistanut Kari Rajala
vaikkuttivat etenkin kiekollisina epävarmoilta. Maalilla Niklas Bäckström
ei joutunut venymään paraatitorjuntoihin mutta pelasi varman
ottelun.
Bernistä ei juuri muita erottunut kuin maalilla kokenut 34-vuotias
Renato Tosio, joka varmasti olisi suuri apu edelleen juustomaan maajoukkueelle
elleivät sukset olisi menneet ristiin nykyisen päävalmentajan
Ralph Kruegerin kanssa, mikä pitää veteraanin pois kansainvälisistä
ympyröistä.
Ottelun ehkä näyttävimmässä suorituksessa
Tosio torjui syöksyen tolpalta toiselle Jan Calounin suoraan syötöstä
kohti tyhjää verkkoa lähteneen laukauksen.
IFK:n peli oli kaukana vielä valmiista pieniä välähdyksiä
lukuunottamatta, etenkin erikoistilannepelaamisessa on vielä tekemistä
ennen liigan alkua. Myös puolustus tuntuisi kaipaavan kokenutta profiilipelaajaa.
Tästä ottelusta olivat sopimuspuolustajista sivussa Marek Zidlicky
ja Marko From, myös lukuisten kokeella olevien pakkien käyttö
varmasti vaikutti ajoittaiseen hapuiluun oman pään pelissä.
Yksityskohtana mainittakoon että 815 NHL-matsia pelannut Washington
Capitalsien apuvalmentaja Tim Hunter oli myös katsomassa ottelua IFK:n
kolmosvalmentaja Jari Kaarelan seurassa. Hunter on viikon Suomessa seuraamassa
viikon IFK:n treenejä.
