10.9. Jokerit - HIFK 3 - 3 (1-0,1-1,1-2)

Rankkarit IFK:lle 2-0

Numerot:

1. erä		Maalintekijä	Syöttäjät
1-0	Jokerit	Jan Benda		YV
2. erä
1-1	HIFK	Jan Caloun		YV
2-1	Jokerit	Patrik Juhlin	Antti-Jussi Niemi	YV
3.erä
3-1	Jokerit	Petri Varis	Eero Somervuori	YV
3-2	HIFK	Tom Laaksonen		AV
3-3	HIFK	Jan Caloun	Todd Nelson - Marek Zidlicky	YV
			Yleisöä: Muutama tuhat?

Rankkarit:

	Jokerit		HIFK
1.	Jan Benda	-	Tom Laaksonen	-
2.	Petri Varis	-	Jan Caloun	-
3.	Tom Koivisto	-	Lasse Pirjetä	+
4.	Patrik Juhlin	-	Kimmo Kuhta	+

Maalivahdit		1. erä	2. erä	3. erä	Yht.
Pasi Nurminen	Jokerit	?	?	?	?
Ari Ahonen	HIFK	?	?	?	?	poissa 59.55 - loppuun

Kommentit:

Lämpö nousee...

Harjoituskauden toinen derby Jokerien isännöimässä Ravi-Hockey Tournamentissa oli yllättävän pirtetää peliä. Hieman vaisua avauserää lukuunottamatta peli oli hyvää viihdettä jossa ei kontaktejakaan kaihdettu, toisin kuin yleensä on tapana otteluissa näin lähellä liigan alkua.
Ensimmäinen erä oli tuomarien tiukentuneen, ajoittain ylireagoivankin, linjan sävyttämä. Jokerien avausmaalin survoi verkon perille Jan Benda Ahosen eteen siivoamatta jääneestä paluukiekosta.
IFK:n maalintekopaikat olivat erässä kortilla. Paras, kenties, oli YV-pelissä IFK-kapteeni Toni Sihvosella jonka napakka rannelaukaus viuhui senttejä Nurmisen maalin takatolpan ohitse.
Toisessa erässä IFK sai enemmän otetta peliin. Tasoitus oli kaikin puolin samanlainen kuin Jokerien avaus: kahden miehen ylivoimalla illan ehdoton tähti Jan Caloun uppotti irtokiekon maaliin ennen kuin Pasi Nurmisen yrittäessä jäissä kahmia sitä suojuksiinsa.
Pelin intensiteetti nousi selvästi tässä erässä, joka johti erinaisten taisteluparien muodostumiseen. Tuomaristo ratkaisin nämä poikkeuksetta perisuomalaisesti tasarangaistuksin
Kylmä suihku IFK:lle tuli kuitenkin vielä erän loppupuolella Patrik Juhlinin viedessä Narrit johtoon.
Viimeisen 20 minuuttisen alkuun vahvaa paluuta SM-liigaan parin kauden ulkomaankierroksen jälkeen tekevä Petri Varis siirsi Jokerit jo lähelle voittoa sytyttäen punalampun Marek Zidlickyn istuessa jäähyllä. Tämä näytti myös riittävän Jokereille, joiden asenne tuntui löystyvän hieman.
Tasoitus tuli silloin kun sitä suunnilleen vähiten odotettiin: Tom Laaksonen lähetti purkukiekon AV:lla puolustussiniviivalta kohti Nurmista. "Nupu" kopassi kiekon ja käynnii Jokerien uuden hyökkäyksen... näin sen piti mennä, mutta kiekko pomppikin hölmistyneen Nurmisen hanskan alta Jokerien verkkoon. Pieni dejavu kyllä tuli mieleen: samaan Areenan maaliin muuten Toni Lydman teki puolesta kentästä IFK:n voitto-osuman joulukuun EHL-pudotuspelissä Markus Ketterin nukkuessa.
Seuraava maali, joka syntyi pari minuuttia edellisestä, oli sitäkin komeampi ja todella tehty: Jan Caloun niittasi iltansa toisen osuman Todd Nelsonin ja Marek Zidlickyn syötöistä.
Tasatilanteesta huolimatta kumpikaan joukkue, harvalukuisen yleisön onneksi, ei alkanut varmistelemaan voittoa vaan satsasi hyökkäyspeliin. Erän viimeisellä minuutilla tapahtui vielä paljon. Jokerien nikkaripakki Sean Gagnon sai jäähyn viisi sekuntia ennen loppusummeria Jan Bendan jo istuessa boksissa. IFK:n valmennusjohto teki tilanteessa ennakkoluulottoman ratkaisun vetäen aikalisän jälkeen Ahosen pois maaliltaan aloituksen ollessa hyökkäyspään b-pisteeltä. 6:lla 3:a vastaan ei kiireessä saatu kuitenkaan kunnon laukausta aikaan. Sen sijaan summerin päristessä Narrien Jari Kauppilalta meni kuppi nurin ja hän hyökkäsi IFK:n Marek Zidlickyn kimppuun. Hanskat tippuivat, mutta pienen pyörähtelyn jälkeen kuitenkin miehet erotettiin nopeasti toisistaan. Tämä ei kuitenkaan riittänyt ex-Kerholaiselle joka vielä keskialueelta yritti vauhdilla käydä uudestaan Zidlickyn päälle, joka oli vielä puolustusalueella, jyräten linjamiehen samalla. Tämän jälkeen tunteet jäällä saatiin kuriin, tuomioina kummallekin pelirangaistus, josta voidaan olla montaa mieltä. Päätykatsomossa nähtiin samaan aikaan pieni vääntö, joka sekin tyrehdytettiin hyvin nopeasti.
Seuranneessa rangaistuslaukauskilpailuissa Ari Ahonen piti maalinsa tyylillä puhtaana, kun taas IFK:sta onnistuivat Kimmo Kuhta ja Lasse Pirjetä. Harjoituskauden aikana rankkarispesialistin roolin omaksuneen Tomppa Laaksosen veto jäi tällä kertaa Nurmisen patjoihin.
Kokonaisuutena täytyy edelleen todeta että peli oli erittäin mielenkiintoinen, jossa ei annettu senttiäkään periksi. Vaikka kovaa pelattiin, ei mitään ylilyöntejä juurikaan näkynyt vaikka toisen iltapäivälehden eräs urheilutoimittaja yrittikin jostain syystä sellaista kuvaa maalata.
Jokereissa näkyy Westerlund - Summasen-kädenjälki paitsi lisääntyneenä fyysisyytenä myös IFK:sta tuttuina kuvioina. Esim. YV:llä toinen pakki yritti 'hiipiä' maalin takakulmalle, kuten Brian Rafalski teki lukemattomia kertoa kahden viime kauden aikana. Narripaidoista Petri Varis oli hyvässä iskussa. Varmasti joka vieraskaukalossa liigakaudella mikroskoopin alla pelaava farmisarja-gooni Sean Gagnon pelasi siistin pelin neljästä jäähyminuutista, joista toinen tuli dumarien ns. Rudy-syndrooman tyylisesti, huolimatta varmana peruspakkina.
IFK:sta näkyvin hahmo Jan Calounin ohella oli Ari Ahonen, josta on aijoittain vaikea uskoa että kaveri on vasta 18-vuotias. Ahonen nappasi muutamasta jo lähes varmasta paikasta kiekon kintaaseensa.
Puolustuksen nikkareista Todd Nelson vaikutti hyvältä kiekollisena ja häneltä tuntuu myös voimaa löytyvän vaikka mittaa ei hirveästi olekaan. Kevin Tuckerin liikkuvuus ei puolestaan ole sitä, mitä eurooppalaisissa kaukaloissa vaadittiin. Ajoittain kaverin ohi tultiin samaan malliin kuin McLaren painaa Minardin ohi.
Vaikka IFK tekikin kaksi YV-osumaa, näytti ylivoimanpelin käynnistäminen todella tuskaisalta. Etenkin kiekon ylöstuojiksi ei näyttänyt riittävän halukkaita. Tähän olisi valmennusjohdon kiinnittää huomiota ennen liigan alkua, jossa luultavasti erikoistilannepelaaminen nousee isoon rooliin tuomarien jatkaessa tätä hyperaktiivista linjaansa, jossa aina välillä tuntuu unohtuvan että jääkiekko on kontaktilaji.

- MT

Takaisin treenimatsilistaan